Ajatuksesta tekoihin - toiveissa hyvä varsa, nopea hevonen

Kun tätiratsastaja tutustuu nuoreen viisivuotiaaseen ravitammaan ja menettää sydämensä heti ratsuhommien alkutaipaleella on kohtalo sinetöity. Nyt tamma jo 21, yhteistä taivalta pitkälti takana, paljon on opittu ja koettu. Kovia päitä on kolisteltu monesti yhteen ja tamma opettanut hevosmiestaitoja sieltä kantapään kautta, tammasta kehittynyt hieno ratsu ja emännästä kohtuullisen näppärä hevosten käsittelijä. Koko ajan on ollut selvää, että tamma on RAVURI, sen pää on kova, voitontahtoinen ja tamman elämän tarkoitus on mennä lujaa ja mieluiten ravilla. Ravia on menty niin, että kaverit on tulleet laukalla perässä ja emäntä on monet kerrat raivonitkua pidätellyt, kun ei tammalta ole saatu askeltakaan rauhallista ravia tai edes käyntiä reippaamman pätkän jälkeen. Kolikon kääntöpuolena on ollut lempeä, kiltti, kuuliainen ja taitava tamma, joka haluaa miellyttää ja tekee aina parhaansa. Elämäni hevonen VALKO-LINTU, kiitos sinulle näistä vuosista, olet antanut PALJON. Koko ajan olen haaveillut, että tälle upealle tammalle saadaan jälkikasvua omaan perheeseen. Viimeiset kymmenen vuotta olen asiaa suunnitellut ja nyt on sen aika. Haaveissa luonteeltaan emänsä jälkeläinen, hyväluonteinen, rehti, suoraoikoinen varsa, jolla riittää kovaa päätä ja voitontahtoa.

Kuvassa Lippe ratsastajansa Jonnan kanssa kesällä 2013.